linkki kuva http://sivustonnimi.fi
linkki etusivu
linkki sisältö
linkki yhteystiedot
linkki en
Mitä on saavutettavuus?
Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kun saavutettavuus on huomioitu mahdollisimman hyvin, erilaiset ihmiset voivat käyttää itsenäisesti verkkopalveluja. Se lisää vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa.
linkki
linkki
linkki
linkki
Artikkelit
kuva teuvotestaaja_19046739274_3562235_v.2.jpg
Miksi saavutettavuus on tärkeää?
Saavutettavuus koskettaa niin montaa ihmistä, että sen huomioimatta jättäminen olisi…
Teuvo Testaaja 23.9.2020 10.30
painike
kuva teija.testinen.jpg
Saavutettavuus on niin hankalaa
Saavutettavuuden toteuttaminen on mielestäni todella hankalaa, enkä siksi jaksaisi…
Teija Testinen 20.9.2020 15.47
painike

Miltä tuntuisi navigoida oheisenlaisella sivustolla?
Monelle ruudunlukijan käyttäjälle tämä on arkipäiväinen, joskin vielä hyvin yksinkertainen esimerkki siitä, miltä tuntuu liikkua verkkosivustoilla, joiden saavutettavuudesta ei ole pidetty huolta.

Mikä saavutettavuus?

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) määrittelee saavutettavuuden seuraavasti: “Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kun saavutettavuus on huomioitu mahdollisimman hyvin, erilaiset ihmiset voivat käyttää itsenäisesti verkkopalveluja. Se lisää vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa.”
Verkkosivustojen saavutettavuus on siis vähän sama asia verkkosivustoilla kuin luiska tai hissi (tai muut esteettömyysratkaisut) fyysisissä tiloissa. Saavutettavuuden ja esteettömyyden erottaa kuitenkin se, että saavutettavuudessa ei vain mahdollisteta käyttäjien pääsyä käyttämään erilaisia palveluita, vaan siinä tulee myös huomioida palveluiden ymmärrettävyys. Esimerkiksi se, että apuvälineen käyttäjä kykenee painamaan painiketta ei riitä, vaan hänelle tulee myös kommunikoida, mitä kyseisestä painikkeesta tapahtuu.

Mikä apuvälineen käyttäjä?

Nykyisissä saavutettavuusvaatimuksissa otetaan pääasiallisesti kantaa heikkonäköisten, sokeiden ja kuulovammaisten henkilöiden sekä motorisia vaikeuksia omaavien käyttäjien kykyyn käyttää palveluita. Myös muut käyttäjäryhmät, kuten esimerkiksi henkilöt, joilla on keskittymisvaikeuksia, on toki otettu myös huomioon esimerkiksi siten, ettei sivustoilla tulisi olla automaattisesti liikkuvaa sisältöä, joka voi haitata sisältöön keskittymistä.

Apuvälineen käyttäjillä kuitenkin tässä tekstissä viitataan ensisijaisesti erilaisia ruudunlukuohjelmia tai pelkkää näppäimistöä käyttäviin henkilöihin.

Lain vaatimusten ei pitäisi olla ainoa syy yrityksille tehdä palveluistaan saavutettavia eri apuvälineiden käyttäjille.

Miksi saavutettavuus?

Miksi saavutettavuuteen sitten pitäisi kiinnittää huomiota? Sen lisäksi, että vähän niin kuin uudisrakennuksia rakennettaessa olisi hieman mulkkua jättää huomioimatta niiden fyysinen esteettömyys, on saavutettavuuden puute vastaavalla tavalla ajattelematonta. Erityisesti, koska saavutettavuus toteutuu jo pohjimmiltaan varsin hyvin, kun esimerkiksi erilaisten custom widgettien ja purkkaviritelmien sijaan pitäydytään koodillisesti natiivielementeissä ja mietitään elementtien nimeäminen kuntoon.

Saavutettavasti toteutettu sivu on myös hyvä hakukoneoptimoinnin kannalta, sillä monet saavutettavuutta edesauttavat asiat palvelevat hakukoneitakin. Esimerkiksi koko sivuston sivuotsikko (title) toimii otsikkona myös hakutulossivulla. Jos taas haluaa sivuston nousevan esimerkiksi kuvahaussa, kannattaa varmistaa, että sivuston kuvien tekstivastineet on kirjoitettu huolella.

Sen lisäksi, että saavutettavuuden huomiotta jättäminen on ajattelematonta, se on myös esim. julkishallinnon osalta kirjattu lakiin. Suomessa EU-tasolla asetetun saavutettavuusdirektiivin toteuttaa Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta, jonka takaraja julkisen sektorin verkkosivustojen osalta umpeutui 23.9.2020. Yksityisen sektorin (pankit, posti, vakuutusala jne.) osalta siirtymäaikaa on vielä jäljellä 1.1.2021 saakka, jolloin myös näiden verkkosivustojen tulee olla saavutettavia. Mobiilisovellusten osalta siirtymäaika on vielä kauempana tulevaisuudessa, ja niiltä voi vaatia saavutettavuutta vasta 23.6.2021 alkaen.

Saavutettavuus ei myöskään kosketa vain vaikkapa näkövammaisia tai motoriikaltaan rajoittuneita käyttäjiä, vaikka erilaisia apuvälineitä käyttäviä onkin Suomessa useita kymmeniä prosentteja verkkopalveluiden käyttäjistä. Pelkästään ikäihmisiä on Suomen väestöstä yli 20 %, mikä tarkoittaa myös ikänäköisen väestön osuuden suurta määrää, ja esimerkiksi punavihersokeiden osuus miehistä on 8 %. Jotkin vammat tai käyttövaikeudet voivat myös olla väliaikaisia; murtuneen käden tai sylissä riehuvan taaperon kanssa voi olla miellyttävämpää, että tarjolla on myös vaihtoehtoisia tapoja käyttää palveluita, kuten esimerkiksi puheohjaus tai näppäimistönavigointi, samoin kuin murtuneen jalan tai lastenvaunujen kanssa liikkuva hyötyy esteettömäksi rakennetusta ympäristöstä.

Saavutettavuus ❤️ esteettömyys

Lain vaatimusten ei pitäisi olla ainoa syy yrityksille tehdä palveluistaan saavutettavia eri apuvälineiden käyttäjille. Korona-aika on nostanut ennennäkemättömällä tavalla pinnalle tarpeen erilaisille digitaalisille ratkaisuille. Erilaisten etäpalaverien lisäksi ruoan tilaaminen verkkokaupan kautta suoraan kotiovelle on tullut tutuksi yhä useammalle kuluttajalle samalla kun muitakin palveluita on siirretty verkkoon. The Guardianin artikkelissa kerrottiin, miten koronan tuoma poikkeustila on tehnyt ennen saavuttamattomista palveluista, kuten esimerkiksi museoista, saavutettavia pyörätuolin käyttäjille. Tämä valitettavasti tapahtui vasta, kun nämä samaiset palvelut muuttuivat saavuttamattomiksi myös kaikille muille.
Lue The Guardianin artikkeli tästä.

Esteettömyyttä tarvitseva henkilö voi samalla olla myös saavutettavuudesta hyötyvä henkilö. Otetaan esimerkiksi vaikka näppäimistökäyttöä suosiva pyörätuolin käyttäjä tai sokea henkilö. Sen sijaan, että hänen tarvitsisi (korona-aikaan) lähteä avustajan kanssa kauppaan tekemään ostoksia, olisi huomattavasti helpompaa, että hän pystyisi tekemään ostoksensa rauhassa ja itsenäisesti kotoa käsin verkkokaupan avulla ja saamaan ne suoraan kotiovelle haluamanaan aikana. Valitettavasti useimmat ruoan verkkokaupat (jos yksikään) eivät ole nykyisellään lainkaan saavutettavia.

Alun verkkosivuesimerkki visualisoituna.
Alun verkkosivuesimerkki visualisoituna.

Mitä alun verkkosivuesimerkille pitäisi muun muassa tehdä, että se olisi saavutettava?

  • Etusivulle johtavat kuvalinkit olisi hyvä nimetä selkeästi, esim. “[Palvelun nimi] – Etusivulle”.
  • Pääsisältö ja navigaatio olisi hyvä merkitä maamerkeillä (landmarks) ja lisäksi nimetä navigaatio ohjelmallisesti, jotta se ei näyttäydy käyttäjälle vain linkkilistana.
  • Samoin kielinavigaatio on hyvä merkitä ohjelmallisesti sellaiseksi ja eri kielet avata, “linkki in English” on huomattavasti selvempi kuin “linkki en”.
  • Otsikot tulisi merkitä otsikoiksi myös ohjelmallisesti, jolloin ne erottuvat leipätekstistä. Myös niiden tasoihin tulisi kiinnittää huomiota, esim. että H1-otsikon jälkeen tulee H2-otsikko eikä visuaalisesti toiselle otsikolle alisteista otsikkoa merkitä ohjelmallisesti sen kanssa samantasoiseksi, jotta käyttäjä saa selvyyden sivuston otsikkohierarkiasta.
  • Kaikilla sivuston kuvilla tulisi olla ruudunlukijalle luettava tekstivastine. Mikäli kuvan tarkoitus on vain elävöittää sivua visuaalisesti (eli se on ns. kuvittava kuva), sen tekstivastineen voi jättää tyhjäksi, ettei sitä lueta ruudunlukijan käyttäjälle turhaan.
  • Erilaiset visuaalisesti yhtenäiset kokonaisuudet on myös hyvä ryhmitellä ohjelmallisesti. Esimerkiksi yksittäinen artikkeli on hyvä ryhmitellä, jotta käyttäjälle on selkeää, mistä artikkelikokonaisuus (lähettäjä, lähetysaika, itse artikkeliteksti jne.) alkaa ja mihin se päättyy, muuten kaikki luetaan vain yhteen pötköön.
  • Erilaiset painikkeet ja linkit tulisi nimetä selkeästi, jotta käyttäjä ymmärtää, mitä niistä tapahtuu, esimerkiksi “painike, lue artikkeli” tai “linkki, seuraa meitä Facebookissa”.
  • Myös sivuston selausjärjestyksen tulee olla looginen. Esimerkiksi somelinkkien tulisi tulla selausjärjestyksessä vasta Artikkelit-osion jälkeen eikä sen ja Mitä on saavutettavuus -osion välissä.

Tämän lisäksi saavutettavuuteen kuuluu koko joukko muitakin asioita, kuten esimerkiksi riittävien kontrastien huomiointi niin teksteissä kuin käyttöliittymäkomponenteissakin, kielen selkeys sekä videoiden tekstitys.

Lue lisää saavutettavuudesta AVIn sivuilta:
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/

Katso saavutettavuusvaatimusten siirtymäajat AVIn sivuilta:
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/siirtymaajat/

Katso Papunetin tarkistuslista:
https://papunet.net/saavutettavuus/papunetin-wcag-21-tarkistuslista

Lataa Eficoden saavutettavuusopas:
https://www.eficode.com/fi/oppaat/saavutettavuus-opas

 

Ajanvaraustaulukko, jossa on käytetty pelkkää väriä sen ilmaisemiseen, mitkä ajat ovat täynnä, missä on joitain vapaita paikkoja tai mitkä ovat vapaita.
Esimerkki epäsaavutettavasta ajanvarausjärjestelmästä, jossa on käytetty pelkkää väriä tilan ilmaisemiseen.
Sama kuva punavihersokean silmin, jolloin punainen ja vihreä näyttävät lähes samalta. Tätä edesauttaa myös se, että punaisen ja vihreän välinen kontrasti on heikko.
Sama kuva punavihersokean silmin, jolloin punainen ja vihreä näyttävät lähes
samalta. Tätä edesauttaa myös se, että punaisen ja vihreän välinen kontrasti on heikko.

 

 

Emma Kataja

Kirjoittaja on Eficodella työskentelevä UX-suunnittelija, joka on viimeisen vuoden ajan arvioinut mitä erilaisimpien verkkopalveluiden saavutettavuutta ja jonka ikänäköistyminen on alkanut jo 3-vuotiaana

Emma Kataja