Riesan logo

Katsaus myyntiin - esteettömyys menneenä ja tulevana vuonna

Vaikka vuosi 2020 on tarjonnut koko maailmalle valtavasti haasteita, olemme Riesassa päässeet nauttimaan myös eteenpäin kulkemisesta. Lokakuussa käteen saatiin oman toimiston avaimet, ja meidät löytääkin nykyään Espoon Otaniemestä. Marraskuussa teimme ensimmäisen rekrytointimme: tiimimme sai viidennen jäsenen Eemeli Mattilasta, jonka media-alan osaaminen ja kokemus ovat jatkossa tärkeä osa tuotteidemme kehitystä ja esteettömyyden edistämistä. Tämän lisäksi Eemeli on myyntitiimin tehokas jäsen.

Eemeli siis aloitti Riesassa vasta hetki sitten. Hänen ennakko-oletuksensa oli, että korona-aikana yritysten investoinnit olisivat jäissä, ja esteettömyyden – kuten kaiken muunkin työympäristöön liittyvän – kehittäminen olisi siirretty jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Toisin kävi.

Myynnissä positiiviset näkymät

Marras-joulukuu on näyttäytynyt myynnin valossa erittäin positiivisena: kun toimistot ja virastot ovat tyhjentyneet ja ihmiset ovat siirtyneet puurtamaan kotitoimistoilleen, ovat yritykset kääntäneet katseensa koronan jälkeiseen aikaan. On ollut ilo huomata, että esteettömyys kiinnostaa yrityksissä laajasti. Markkinointijohtajat ymmärtävät toimintarajoitteisten asiakkaiden arvon, ja kiinteistöjohtajat himoitsevat sähköovia ihan jo senkin vuoksi, että kahvikupin ja läppärin kanssa kulkeminen helpottuisi.

Marras-joulukuu on näyttäytynyt myynnin valossa erittäin positiivisena: kun toimistot ja virastot ovat tyhjentyneet ja ihmiset ovat siirtyneet puurtamaan kotitoimistoilleen, ovat yritykset kääntäneet katseensa koronan jälkeiseen aikaan.

Korona-aika on monessa organisaatiossa nähty hyvänä hetkenä pysähtyä esteettömyys- ja yhdenvertaisuuskysymysten ääreen. Nyt voimme varmistaa sen, että tulevaisuudessa kriisin jälkeen näemme edessämme sellaisen talouden ja yhteiskunnan, jossa kaikki voivat osallistua, asioida ja työskennellä. Tämä poikkeuksellinen aika on myös saanut huomaamaan, ettei meillä yhteiskuntana ole varaa jättää maailman suurinta vähemmistöä talouselämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Lisäksi väestö ikääntyy vauhdilla ja esimerkiksi EU on arvioinut, että vuoteen 2060 mennessä jopa kolmasosa EU:n kansalaisista on yli 65-vuotiaita.

Yksi palveluistamme on ”Esteettömästi tiloihin” -paketti, joka pitää sisällään kokonaisvaltaisen esteettömyyskartoituksen. Nyt, kun tilat ovat tyhjillään, onkin oiva aika käydä läpi tilojen toimivuutta ja kehittää niitä myös esteettömyyden näkökulmasta. Tulevaan kannattaa muutenkin valmistautua, sillä tulossa on digimaailman saavutettavuutta parantavan EU:n saavutettavuusdirektiivin aisapariksi rakennettua ympäristöä ja palveluita koskeva esteettömyysdirektiivi. Esteettömyysdirektiivi on tällä hetkellä käsittelyssä EU:n valmistelevissa elimissä ja sen jälkeen saa kotinsa myös Suomessa sille sopivaksi katsotun ministeriön alaisuudesta. Direktiivi tulee koskemaan sekä julkisia että yksityisiä palveluntarjoajia. Esteettömyysdirektiivin on tarkoitus helpottaa vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden osallistumista yhteiskuntaan. Direktiivin tarkempi sisältö tarkentuu pian, mutta jo nyt tiedämme, että siinä ei suoraan määritellä, miten esteettömyys tulee toteuttaa, vaan tuotteiden ja palveluiden toimittajat voivat itse päättää sopivat ratkaisut ja halutessaan kehittää uusia esteettömyysratkaisuja. Tässä työssä tulemme olemaan mielellämme mukana.

Mitä muuta tulevaisuudessa sitten näkyy?

Erityisen tyytyväisiksi meidät täällä Riesassa on tehnyt havaittavissa oleva asenne- ja ilmapiirimuutos: vammaisten ja muiden toimintarajoitteisten henkilöiden työllistyminen nähdään myös yksityisellä sektorilla mahdollisuutena. Muutaman viime vuoden aikana yritysten työntekijöiden moninaisuudesta onkin tippunut paljon tutkittua tietoa – moninaisessa työympäristössä toimitaan tehokkaammin ja ollaan luovempia. Esteettömyys herättääkin kiinnostusta laajasti toimialasta riippumatta.

Niin kunta- kuin yksityiselläkin sektorilla on alettu herätä siihen, että toimintarajoitteisista henkilöistä puhuttaessa puhutaan niin laajasta joukosta ihmisiä, ettei meillä ole varaa pitää sen potentiaalia reservissä. Kunnat ovatkin käynnistämässä vuonna 2021 useita työkyky- ja osatyökykyisten työllistämishankkeita, joilta on lupa odottaa paljon.

2021 näyttää siis valoisalta kaikin puolin – tosin tämän vuoden jälkeen mikä tahansa on parannus.

 

Eemeli Mattila & Anni Kyröläinen