Esteettömyysasiantuntija Joel Hentunen

Esteettömyyden kehittäminen on meidän jokaisen asia

Kävin mielenkiintoisen keskustelun ystäväni kanssa, joka suunnittelee oman unelmatalonsa rakentamista. Hänen ajatuksenaan oli rakentaa talo, jossa hän viihtyisi vanhuudenpäiville saakka. Haastoin häntä ajattelemaan rakennusprojektiaan siltä kantilta, että hänen toimintakykynsä todennäköisesti vaihtelee iän myötä. Olisi hyvä suunnitella talo, jossa toimintakyvyn muutoksiin löytyisi joustoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi esteettömän talon suunnittelemista. Hän sanoi kokeneensa ahaa-elämyksen ja alkoi heti miettimään ratkaisuja esteettömyyden sisällyttämiseksi suunnitelmiin jo paperilla.

Esteettömyyden kehittäminen on kestävää kehitystä

”Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.”(kestavakehitys.fi)

EU:ssa on yli 80 miljoonaa vammaista henkilöä. Tämä kattaa noin kuudesosan EU:n väestöstä (EU). Esteettömyys koskettaa läheisesti myös niitä ihmisiä, jotka kuuluvat vammaisten henkilöiden lähipiiriin. Tämän lisäksi vuoteen 2060 mennessä kolmasosa EU:n kansalaisista tulee olemaan yli 65-vuotiaita (EU), mikä lisää entistään toimintarajoitteisten määrää. Siispä palveluiden ja rakennetun ympäristön esteettömyyden parantaminen on yksi keskeisimmistä muutoskohdista turvataksemme nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvät elämisen mahdollisuudet. Vaan kenen vastuulla esteettömyyden kehittäminen on?

Jos esteettömyys nähtäisiin yleisenä kaikkia hyödyttävänä asiana eikä pienen joukon erityisjärjestelynä, olisi esteettömyyttä paljon helpompi edistää.

Jokainen tarvitsee potentiaalisesti esteettömyyttä jossain vaiheessa elämää

On hyvin mahdollista, että ihmiselle tulee jonkinlainen toimintarajoite elämänsä aikana. Näin liukkaalla talvisäällä luun murtuma ja siten väliaikainen toimintarajoite voi olla vain yhden liukastumisen päässä. Siihen nähden kuinka hyödyllistä esteettömyys on meille jokaiselle, siihen kiinnitetään edelleen liian vähän huomiota. Esteettömyyden kehittäminen nähdään yleisesti korkean tason virkamiespäätösten kautta tehtävänä muutoksena, josta se jalkautuu ohjeistuksina ja säädöksinä käytäntöön. Valitettava totuus on kuitenkin se, ettei esteettömyyslainsäädäntöä saada koskaan niin yksiselitteiseksi, että esteettömyys voisi toteutua optimaalisesti pelkästään säädösten ja ohjeistusten avulla. Olisi myös hyvin ikävää, jos esteettömyys nähtäisiin vain pakotteena, joka osoitetaan ylhäältä alas. Esteettömyyssäädökset ja ohjeistukset antavat toki hyvän pohjan esteettömyyden toteuttamiseksi, mutta ne eivät takaa esteettömyyden kokonaisvaltaista toteutumista ja käytännön toimimista.

Esteettömyys piilee yksityiskohdissa

Esteettömyyden kokonaisvaltainen toteutuminen piilee yksityiskohdissa. On ollut ilo huomata, että esteettömyyskartoitustemme jälkeen asiakkaamme ovat usein helpottuneita siitä kuinka pienin ja yksinkertaisin keinoin esteettömyyttä voi aidosti joskus edistää. Esimerkiksi ajan tasalla oleva ennakkoinformaatio ja selkeä opastus kohentaa esteettömyyttä lähes ilmaiseksi.

Meistä jokainen voi edistää esteettömyyttä vähintäänkin asenteen tasolla. Jos esteettömyys nähtäisiin yleisenä kaikkia hyödyttävänä asiana eikä pienen joukon erityisjärjestelynä, olisi esteettömyyttä paljon helpompi edistää. Meille kaikille tekisi hyvää ajatella esteettömyyttä samalla tavalla kuin eläkesäästöjä: säästämistä ohjaa halu turvata vanhuuden toimeentulo. Esteettömyysajattelussa tämä kääntyy siten, että esteettömyyden kehittämistä ohjaa halu elää itsenäisesti myös niissä tilanteissa, kun elämän aikana ilmenee jokin toimintarajoite.

Elefantti huoneessa

Nimesimme yrityksemme Riesaksi tuodaksemme näkyvästi esiin elefantin huoneessa. Työtämme ohjaa halu rikkoa esteettömyyteen liittyvää kuvaa, jossa se yhä nähdään valitettavan usein haasteellisena ja kalliina toteuttaa. Riesassa teemme esteettömyyden kehittämisestä helposti lähestyttävää ja mahdollisimman kustannustehokasta. Ota meihin yhteyttä ja turvataan yhdessä ”nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet”.

 

 

Joel Hentunen

 


Digitaalinen saavutettavuus on hyvä alku, mutta se ei tee maailmasta vielä esteetöntä

Digitaalinen maailma on kehittynyt hurjaa vauhtia viimeisen vuosikymmenen aikana, eikä kasvulle näy loppua. Päinvastoin: olemme viettäneet yhä enemmän aikaa näyttöpäätteen ääressä korona-aikana. Digitaalisuuden kasvun ohella myös saavutettavuuden merkitys on kasvanut.

Euroopan parlamentti julkaisi saavutettavuusdirektiivin lokakuussa 2016. EU:n saavutettavuusdirektiivi velvoittaa julkishallinnon toimijat ottamaan kaikki käyttäjät huomioon verkkopalveluissaan. Saavutettavuusdirektiivi ei velvoita yksityisiä toimijoita yhtä sitovasti. On kuitenkin suositeltavaa, että myös yksityiset toimijat tekevät digitaalisista palveluistaan saavutettavia. Saavutettavuusdirektiivin julkistuksen jälkeen saavutettavuus onkin ollut enenevissä määrin kasvava trendi.

Saavutettavuus on hyvä alku matkalla maailmaan, jossa toteutuvat yhdenvertaiset mahdollisuudet ja palvelut kaikille. Digitaalinen maailma on verrattain uusi. Se kasvoi vähitellen 2000-luvun alkua kohti. Tämän jälkeen kasvu räjähti eksponentiaalisesti. Tänä päivänä digitaalinen ja analoginen maailma ovat sulautuneet erottamattomasti toisiinsa. Tämä mahdollistaa sellaisten uusien ja innovatiivisten palveluiden luomisen, jotka voivat skaalautua globaalisti salamannopeasti.

On kuitenkin huomioitava, että digitaalisen maailman saavutettavuus tarvitsee toimivaa fyysisen maailman esteettömyyttä rinnalleen, jotta yhdenvertaisuus voisi toteutua aidosti ja kokonaisvaltaisesti. On korkea aika kiinnittää digitaalisen saavutettavuuden ohella huomiota esteettömyyden kokonaisvaltaiseen ja käyttäjälähtöiseen kehittämiseen.

Vaikka digitaaliset ratkaisut voivat edistää esteettömyyden toteutumista, esteettömyyden haasteita ei voida kokonaan ratkaista digitaalisin keinoin.

Toimivakaan kännykkäsovellus ei auta siinä tilanteessa, kun ravintola on toisessa kerroksessa ja rakennuksessa ei ole hissiä. Ruokaa voi tilata kotiin, mutta se ei tee ravintolakokemuksesta esteetöntä tai mahdollista kaikille.

Aidosti toimivassa yhdenvertaisessa ympäristössä saavutettavuus ja esteettömyys toimivat saumattomasti yhdessä luoden ympäristön, jossa kaikki pystyvät toimimaan omatoimisesti ja tasavertaisesti. Ilman tätä osa ihmisistä jää yhteiskunnasta syrjään. Yhdenvertainen yhteiskunta on aidosti vapaa yhteiskunta kaikille.

Esteettömyyden aito toteuttaminen voi tuntua haasteelliselta, ajoittain jopa riesalta. Tämä on ymmärrettävää, sillä tarpeiden kirjo on suuri, eikä tähän pulmaan ole vielä olemassa yhtä standardoitua ja skaalautuvaa ratkaisua. Esteettömyyteen liittyviin haasteisiin on kuitenkin saatavilla tukea. Esteettömyysasiantuntijoiden avulla voidaan rakentaa yhteiskuntaa, joka on aidosti vapaa kaikille.

 

Joel Hentunen